Rakas vastasyntyneemme, Plater
Muistatko kesän 2018? Jos et, niin voin kertoa, että se oli kuuma. Muistan ajatelleeni, että ehkä se tuntuu tukalalta vain minusta, koska odotin toista lastani. Tai ehkä se on vain joku säiden oikku. Mutta kuittasin sen motollani, että "Suomessahan ei kiukutella sen kerran kun meitä säät suosii".
Kuin tilauksesta, tuon hellekesän jälkeen julkaistiin IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin erikoisraportti maapallon keskilämpötilan nousemisesta. Se linkittää pahentuneet hellejaksot isompaan kuvaan: osaksi ilmastonmuutosta, eli maapallon keskilämpötilan nousua. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi Hockey stick -käyrällä, jossa keskilämpötila nousee yhtä jyrkästi, kuin lätkämailan lapa.
Suomen Planetaarisen terveyden yhdistys ry, eli tuttavallisemmin Plater, syntyi tarpeesta yhdistää ympäristön ja ihmisten terveys. Tämä on sen tarina.
Mikä planetaarinen terveys?
Hyvinvoiva luonto on pitkään tarjonnut ihmisille puhdasta vettä, ruokaa, happea ja suojaa. Eli kaiken, mitä tarvitsemme hyvään elämään. Terve elämä tarvitsee terveen planeetan.
Planeetallamme on kuitenkin käynnissä ympäristöongelmaa jos jonkinlaista sorttia. Tarjolla on esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen eli luontokato, maankäytön muutokset ja ravinteiden kierron häiriöt. Tätä ympäristöongelmien kimaraa on havainnollistettu Planetary boundaries -viitekehyksellä: tätä blogitekstiä aloittaessani kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta oli ylitetty, mutta valitettavasti joukkoon liittyi tällä viikolla seitsemänneksi merten happamoituminen. Tämä tarkoittaa, että olemme jo ylittäneet monta planeettamme kestävyyden rajaa, emmekä seilaa järin turvallisilla vesillä.
Ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, vaikuttavat sekä luontoon ympärillämme että ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Onkin tärkeää tarkastella näitä ongelmia kokonaisvaltaisesti. Ja tätä pyrimme tekemään planetaarisen terveyden lähestymistavan kautta. Planetaarinen terveys voi kuitenkin olla vielä monelle vieras käsite.
Planetaarinen terveys tarkoittaa sitä, että ihmisten ja luonnon hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Kun pidämme huolta ympäristöstämme, pidämme samalla huolta omasta terveydestämme.
Terveyskirjaston mukaan planetaarinen terveys on monitieteinen lähestymistapa. Sen tavoitteena on löytää kestävyyshaasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, ratkaisuja, jotka ovat kestäviä ympäristön, ihmisten ja talouden näkökulmasta.
Plater näkee päivänvalon
Olen kuullut, että moni muukin kiinnostui ympäristöasioista vuonna 2018. Tämä on vähän hassua, koska jo kauan on tiedetty, että ympäristöongelmat ovat ihmisen toiminnan aiheuttamia, ja että ne ovat ihmisten terveydelle haitallisia. Ehkä Gösta Sundqvist pohti tätä jo vuonna 1991 laulaessaan viidakoiden tuhoamisesta ja siitä "kuinka ihminen itseltänsä päätä syö pois". Eli siitä, miten lopulta ihmisen omat teot voivat kääntyä ihmiskuntaa itseään vastaan. Niinhän se metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Ehkä myöhäinen kiinnostuminen tästä aiheesta on johtunut siitä, että ympäristöasioista puhutaan edelleen liian vähän terveyden näkökulmasta. Suomesta on puuttunut planetaarista terveyttä edistävä yhdistys, jossa voisi hyödyntää monialaista osaamista. Tällaisia yhdistyksiä on jo muissa maissa.
Ilmastohoitajien Facebook-ryhmässä alkoi kuitenkin tänä kesänä tapahtua, kun Laura Takala – hallituksemme puheenjohtaja – ehdotti yhdistyksen perustamista. Ryhmään, jota ylläpitää hallituksemme rahastonhoitaja Iira Tiitta, on jo pitkään kuulunut ilmastoasioista kiinnostuneita hoitajia, itseni mukaan lukien. Lopulta me, Lauran ehdotuksesta innostunut porukka, perustimme Platerin, joka näki päivänvalon elokuussa 2025.
Plater on olemassa planetaarisen terveyden edistämiseksi. Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä tutkittua tietoa ihmisten ja ympäristön terveydestä Suomessa ja kansainvälisesti, sekä kannustaa asiasta kiinnostuneita mukaan matalalla kynnyksellä.
Toivon, että Platerin kautta saamme tuotua planetaarisen terveyden ajattelua osaksi ihmisten arkea, erilaisten organisaatioiden toimintaa ja päätöksentekoa. Erityisesti sellaisiin keskusteluihin ja agendoihin, joissa sitä ei vielä riittävästi huomioida.
Olen ilahtunut siitä, miten monipuolista osaamista ja intoa porukastamme löytyy. Siitäkin huolimatta että toimimme vapaaehtoisvoimin muun, joskus ruuhkaisenkin arjen keskellä.
Suomella on tärkeä on rooli
Keskustelu planetaarisesta terveydestä on tervetullut Suomeenkin. Meillä, kuten muillakin mailla, on velvollisuus tehdä parhaamme ympäristön ja sitä kautta ihmisten terveyden suojelemiseksi. Suomella on kansainvälisesti verrattuna hyvät edellytykset tähän, hyvinvointivaltiona, jolla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Joskus tuntuu, että hyvistä mahdollisuuksista huolimatta Suomelta puuttuu tahto edistää tätä.
Planetaarinen terveys korostaa yhteistä vastuuta, koska ympäristöongelmien vaikutukset ovat globaaleja, eivätkä pysähdy valtioiden rajoille. Siksi myös Suomen ympäristöpolitiikalla on vaikutusta muihin maihin. On arvioitu, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat pakottaa jopa 140 miljoonaa ihmistä muuttamaan kotiseudultaan seuraavien 30 vuoden aikana. Elinolosuhteiden heikentyminen muissa maissa voi vuorostaan heijastua meihin.
Kansainvälisessä yhteistyössä osaamme kyllä onnistua, jos haluamme. Esimerkit otsonikerroksen elvyttämisestä ja aerosolipäästöjen vähenemisestä osoittavat sen.
Tule mukaan!
Planetaarisen terveyden edistäminen ei ole vain tutkijoiden, päättäjien tai terveysalan ammattilaisten asia. Haluamme, että kaikki innokkaat voivat osallistua siihen omien mahdollisuuksiensa mukaan, koulutuksesta tai asemasta riippumatta. Olipa kyse omista arjen valinnoista, osallistumisesta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai tämän teeman huomioimisesta omassa työssä.
Siksi olemme tehneet myös yhdistyksestämme avoimen kaikille: jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, olitpa sitten hoitaja, lääkäri, opiskelija tai muuten vain aiheesta kiinnostunut. Toisaalta, jos sinulla osaamista tai ideoita, vaikkapa teknistä, visuaalista, viestinnällistä tai sisällöllistä, joista voisi olla hyötyä yhdistyksemme toiminnalle, voit kertoa niistä meille jäsenhakemuksessa tai muuten vain ottaa yhteyttä. Toivotamme lämpimästi tervetulleiksi myös muiden samanhenkisten verkostojen ja yhdistysten edustajat, sillä yhteistyössä on voimaa.
Plater ottaa vasta ensiaskeleitaan, ja otamme mielellämme vastaan kasvatusvinkkejä!
Purukumillako paikkaamme sen?

Palataanpa vielä Leevi and the Leavingsiin. Heidän Tikapuut taivaaseen -biisinsä jatkuu: "Maapallo lahjaksi lapsille jää". Luonnollisesti toivomme, että tämä lahja säilyy hyvänä myös tuleville sukupolville, eläimille ja luonnon monimuotoisuudelle. Näiden motivaattoreiden lisäksi planeettamme ansaitsee myös itsessään suojelua, riippumatta siitä, mitä hyötyä siitä on meille muille.
Onneksi nuoremmat sukupolvet tuntuvat tiedostavan asiat meitä vanhempia paremmin. Viime viikonloppuna tuo IPCC:n erikoisraportin ikäinen lapseni, jota tarinan alussa odotin, keräsi jo puistosta löytämiään roskia "ettei eläimet huku niihin".
Maapallo jää seuraaville sukupolville. Mutta nyt pallo on meillä, ja voimme valita, millaisen perinnön jätämme. Paikkaammeko sen vain pikaratkaisuna purukumilla, niin kuin Pikku-Matin auton, ja sysäämme varsinaisen remontin tulevien sukupolvien harteille? Vai haluammeko että se kestää?
Valitaan yhdessä kestävyys. Tervetuloa mukaan Plateriin!
Pia Wulff
Kätilö, väitöskirjatutkija ja Platerin hallituksen varapuheenjohtaja